Ohjelma

Sotilas- sekä siviilikoneista muodostuva lentonäytös, sekä laaja ilmailuaiheinen maanäyttely. Ohjelmisto tulee kevään aikana vielä laajenemaan; lopullinen lista näytteilleasettajista on selvillä viim. toukokuun aikana.

Tähän mennessä on vahvistunut mm. seuraavan kaluston ja esiintyjien mukanaolo: 

AW 119 Ke Koala

Yksimoottorinen kevyt helikopteri
Info
Rajavartiolaitos sai vuosina 2010 ja 2011 käyttöönsä uudet AW119 Ke Koala -helikopterit, jotka korvasivat Rajavartiolaitoksen käytössä olleet yksimoottoriset AB 206 -helikopterit. Suorituskyvyltään uusi helikopteri on merkittävästi entistä parempi.

Miehistö : 1-2
Matkustajaluku: max 7
Max lentoonlähtöpaino: 2 850kg
Nopeus: 250 km/h
Toimintamatka: 750 km

Varustus:
• viranomaisradio ja taktinen tietokone
• pimeänäkölaitteet
• sairaankuljetuspaarit
• ulkopuolisen kuorman nostokyky 1 000 kg
• metsäpalonsammutusvälineistö, 1 000 litran sammutuspussi

NH90 TTH

Kaksimoottorinen kuljetushelikopteri
Info
Miehistö: 2
Matkustajamäärä: maks. 20
Kuljetuskyky: noin 2 500 kg rungon sisällä
Kuormakoukun: nostokyky 4 000 kg
Ensilento: 1995
Valmistaja: NHIndustries/EADS

Pituus: 19,56 m
Rungon pituus: 16,13 m
Roottorikehän halkaisija: 16,30 m
Korkeus: 5,23 m
Matkustamon sisäkorkeus: 1,58 m

Tyhjämassa: 5 400 kg
Lentoonlähtömassa: maks. 10 600 kg

Moottori: 2 × Rolls-Royce Turbomeca RTM322-01/9 -kaasuturbiinia
Teho: (maks. jatkuva) 2 × 1662 kW

Matkalentonopeus taloudellinen: 260 km/h
Matkalentonopeus maksimi: 305 km/h
Nousunopeus: 8,7 m/s
Lentomatka: 800 km
Lakikorkeus: 6000 m

Jakovlev Jak-11

Kaksipaikkainen sotilaskoulutuskone
Info
Jakovlev Jak-11 oli neuvostoliittolainen Jakovlevin valmistama sotilaskoulutuslentokone, joka oli käytössä vuosina 1947–1962. Jak-11 pohjautui Jakovlev Jak-3-hävittäjään. Ohjaamo oli peräkkäisistuttava, ajalleen tyypillinen. Lentoranko kesti 15.4 g:tä, joka salli oppilaiden tehdä virheellisiä ohjausliikkeitä. Koneessa oli yksi Berezin UBS -konekivääri maaliammuntaa varten. Siinä oli sata patruunaa. Myös pommituslentoja voitiin harjoitella koneella.

Yleiset ominaisuudet

Pituus: 8,2 m
Kärkiväli: 9,4 m
Korkeus: 3,28 m
Siipipinta-ala: 15,40 m²
Tyhjäpaino: 1 900 kg
Suurin lentoonlähtöpaino: 2 440 kg
Voimalaite: 1 × Shvetsov ASh-21 -seitsemänsylinterinen tähtimoottori; 520 kW (700 hv)

Suurin nopeus: 460 km/h
Lentomatka: 1 250 km
Lakikorkeus: 7 100 m
Nousukyky: 8,1 m/s
Siipikuormitus: 161 kg/m²
Teho-painosuhde: 0,17 kW/kg

Saab JAS 39 Gripen

Yksimoottorinen hävittäjälentokone

Info

Saab JAS 39 Gripen on Saab AB:n valmistama neljännen sukupolven hävittäjälentokone, joka korvasi Ruotsin ilmavoimien Saab J 35 Draken- ja Saab J37 Viggen -hävittäjät. Lyhenne JAS tulee sanoista jakt-, attack- och spaningsplan (hävittäjä-, rynnäkkö- ja tiedustelukone).

Ensilentonsa joulukuussa 1988 lentänyt JAS on IG JAS:n, Saab AB Ericsson Microwave Systemsin, Ericsson Saab Avionicsin, Volvo Aero Corp.:n ja FFV Aviotechin yhteishanke, jonka markkinointia on tukenut vuodesta 1995 British Aerospace Saab-BAe Gripen AB:n kautta.

Konetyyppi on ollut eräs ehdokas F/A-18 Hornetin seuraajana Suomen Ilmavoimille.

Yleiset ominaisuudet

Miehistö: 1
Pituus: 14,1 m
Kärkiväli: 8,4 m
Korkeus: 4,5 m
Siipipinta-ala: 25,54 m²
Tyhjäpaino: 6 620 kg
Lentopaino: 8 720 kg
Suurin lentoonlähtöpaino: 14 000 kg
Voimalaite: 1 × Volvo RM12 -ohivirtaussuihkumoottori; 54 kN kuivana, 80,5 kN jälkipolttimella

Suurin nopeus: Mach 2
Taistelusäde: > 1 200 km rynnäkkötehtävä vahvistetulla omasuoja-aseistuksella
Siirtolentomatka: 3 200 km
Lakikorkeus: 15 000 m
Siipikuormitus: 341 kg/m²
Työntövoima-painosuhde: 0,94

Agusta Bell/Bell 412

Kaksimoottorinen kevyt helikopteri
Info
Miehistö: 4
Matkustajaluku: max 10
Max lentoonlähtöpaino: 5 400 kg
Nopeus: 220 km/h
Toimintamatka: 800 km

Varustus:
• meripelastus- ja lääkintävarustus
• pimeännäkölaitteet ja lämpökamera
• säätutka/ etsintätutka
• etsintävalonheitin
• pelastusvinssi, nostokyky 270 kg
• ulkopuolisen kuorman nostokoukku, nostokyky 1 000 kg
• metsänsammutusvälineistö, 1 000 litran sammutuspussi

BAe Hawk

Taitolentoryhmä Midnight Hawks
Info
Midnight Hawks on suomalainen taitolento-osasto, jonka lentäjät ovat päätoimisia ilmavoimien lennonopettajia Ilmasotakoulussa Tikkakoskella. Osaston kalustona on harjoitushävittäjä BAe Hawk.

Midnight Hawksin johtajana kaudella 2016 on toiminut Hawkia numero 1 ohjaava kapteeni Henri Vormisto. Hänen vasemmalla siivellään osaston vinoneliömuodostelmassa Hawkia numero 2 ohjaa kapteeni Heikki Kankkio ja johtokoneen oikealla puolella lentävää Hawkia numero 3 kapteeni Marc Fuss. Muodostelman takimmaista konetta, Hawkia numero 4 ohjaa kapteeni Tapani Parvio. Kauteen 2017 valmistautuvana uutena ohjaajana numerolla 7 osastoon on liittynyt kapteeni Vesa Loukko. Osaston valvojana numerolla 0 toimii kapteeni Joni Kankaanpää.

Koneen (Hawk T.Mk.1) yleiset ominaisuudet

Miehistö: 2
Pituus: 11,86 m
Kärkiväli: 9,39 m
Korkeus: 3,99 m
Siipipinta-ala: 16,69 m²
Tyhjäpaino: 3 647 kg
Suurin lentoonlähtöpaino: 5 700 kg
Voimalaite: 1 × Rolls-Royce/Turbomeca Adour Mk151-01 -suihkumoottori; 23,13 kN

Suurin nopeus: 1 038 km/h 3 355 metrissä (Mach 0.88, Mach 1.17 syöksyssä)
Lentomatka: 2 428 km
Lakikorkeus: 14 600 m
Nousuaika: 9000 m 6 min

DC-3

Matkustaja- ja kuljetuslentokone
Info
Douglas DC-3 (Douglas Commercial 3) on kiinteäsiipinen, yksitasoinen ja kaksimoottorinen matkustaja- ja kuljetuslentokone. Sitä valmistettiin 1930-luvun puolivälistä alkaen ainakin 13 000 kappaletta. DC-3-koneet ja sen sotilasversiot (C-47 ja C-53) palvelivat toisessa maailmansodassa muun muassa Yhdysvaltain armeijan ilmavoimissa, Englannin RAF:ssa ja Neuvostoliiton ilmavoimissa. Sodan jälkeen DC-3 saavutti suuren suosion lentoyhtiöiden ja eri maiden asevoimien palveluksessa sen alhaisen myyntihinnan, ajankohdan eurooppalaisen lentokoneteollisuuden lamatilan ja yksinkertaisen huollon ansiosta.

Yleiset ominaisuudet

Miehistö: 2
Matkustajat: 28–32
Pituus: 19,66 m
Kärkiväli: 28,96 m
Korkeus: 5,16 m
Siipipinta-ala: 91,7 m²
Tyhjäpaino: 8 030 kg
Suurin lentoonlähtöpaino: 12 700 kg
Voimalaite: 2 × Pratt & Whitney Twin Wasp 14 -tähtimoottoria

Suurin nopeus: 346 km/h
Matkalentonopeus: 266 km/h
Lentomatka: 2 420 km (enimmäiskuormalla 563 km)
Nousukyky: 342 m/min

Fouga Magister

Kaksimoottorinen hävittäjälentokone

Info

Fouga Magister oli maailman ensimmäinen palveluskäyttöön otettu suihkuharjoituslentokone. Suomi osti Ranskasta 18 Fouga Magisteria vuosina 1958–59 sekä koneen rakennuslisenssin. Valmet rakensi 62 Fougaa vuosina 1958–67 rakennuslisenssillä. Fouga Magister konetyyppi palveli Ilmavoimissa vuosina 1958-1988.

Palveluaikana 732 lento-oppilasta sai peruskoulutuksen konetyypillä. Eniten konetyypillä lensi Kenraaliluutnantti Heikki Nikunen, 2443 tuntia. Kaikkiaan 77 ohjaajaa ylsi yli 1000 lentotunnin määrään.

Ilmavoimat myi huutokaupalla jäljelle jääneet Fougat, joita on tätä kautta yksityiskäytössä eri puolilla maailmaa.

 

Yleiset ominaisuudet

Miehistö: 2
Pituus: 10,06 m
Kärkiväli: 11,35 m
Korkeus: 2,8 m
Siiven pinta-ala: 17,3 m²
Tyhjäpaino: 2 150 kg ja lentopaino eri varustein: 2 766–3 205 kg.
Polttoainemäärä: 970 l
Polttoaineenkulutus: 600-650 l/h
Voimalaite: 2 kpl Turbomeca Marbore II F 3 suihkumoottoria, joiden työntövoima on 2 x 3,92 kN.

Maksiminopeus: 650 km/h
Nousuaika 6 000 metriin: 11 min 30 s
Lakikorkeus: 10 500 m
Suurin lentomatka: 1 000 km

VL Viima II

Kaksitaso koulukone vm. 1939
Info
Valtion lentokonetehtaan Viima -kaksitasokone suunniteltiin 1930-luvun puolivälissä korvaamaan tsekkoslovakialaisia Letov S218 A Smolikeja Ilmavoimien koulukoneina. Konetyypin ensimmäinen prototyyppi (Viima I) lensi ensilentonsa tammikuussa 1936, ja toinen (Viima II) lokakuussa 1937.

Ilmavoimat teki Viima II:sta 20 koneen tilauksen, jonka lisäksi Ilmapuolustusliitto tilasi kaksi konetta - kaikkiaan Viimoja valmistettiin 25 kappaletta. 1950-luvulla Viimoja uudistettiin muun muassa kattamalla alkuperäiset avo-ohjaamot kokokuomulla.

Konetyyppi poistui ilmavoimien käytöstä toukokuussa 1960, ja viimeinen ilmavoimien Viima -lento lennettiin elokuussa 1962. Käytöstä poiston jälkeen kymmenen lentokuntoista Viimaa myytiin yksityisille lentäjille ja lentokerhoille, ja niitä käytettiin muun muassa purjekoneiden hinaukseen.

Moottori: Siemens Halske Sh 14A -7 -tähtimoottori
Teho: 160 hv
Huippunopeus: 186 km/h
Maks. paino: 875 kg
Siipiväli: 9,20 m
Pituus: 7,35 m
Korkeus: 2,73 m
Aseistamaton

Hyppynäytös

Järjestäjänä Alavuden Ilmailukerho
Info
Alavuden Ilmailukerho on nykyisin keskittynyt lähes täysin laskuvarjourheiluun. Vuosittain hypätään keskimäärin 2500 laskuvarjohyppyä, joista oppilaat reilun kymmenesosan. Vuosittain kerho kouluttaa n.30 - 50 uutta oppilaita vauhdikkaan harrastuksen pariin. Alavuden ilmailukerholla on varsin kattavat tilat suuremmankin hyppääjäjoukon hyppäämiseen, pakkaamiseen, syömiseen ja yöpymiseen.

Kerholta löytyy kaikki tarvittava oppilashyppytoimintaa varten. Varjopaketteja on useita oppilaan painon ja hyppykokemuksen mukaan. Kypärät, hyppylasit, korkeusmittarit, hyppyhaalarit ja muu tarvittava on vapaasti oppilaiden käytössä koko oppilasuran ajan.

Hyppykoneena toimii C-182, jonka voimana toimii SMA Diesel moottori, joten 4000:n metrin hypyt onnistuvat helposti.

Eurofighter Typhoon

Kaksimoottorinen hävittäjälentokone
Info
Eurofighter Typhoon on kaksimoottorinen monikäyttöinen hävittäjälentokone, jonka on suunnitellut ja rakentanut vuonna 1983 muodostettu Eurofighter GmbH, joka muodostuu ryhmästä eurooppalaisia lentokoneen valmistajia. Typhoon-lentokone on otettu palvelukäyttöön Italian, Saksan, Espanjan ja Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimissa ja viimeisimpänä Itävallan ilmavoimissa.

Typhoonin suunnittelussa on keskitytty erityisesti ketteryyteen yliäänennopeuksilla lennettäessä; aiemmat hävittäjälentokoneet ovat kyllä pystyneet suuriin yliäänennopeuksiin, mutta vain hetkellisesti etenkin matalalennossa ja koneiden liikehtimiskyky on ollut rajoitettua yliääninopeuksissa.

Suomessa Typhoon Eurofighter oli ensimmäisen kerran esillä Rissalan lentonäytöksessä kesällä 2007. Konetyyppi on ollut eräs ehdokas F/A-18 Hornetin seuraajana Suomen Ilmavoimille.

 

Yleiset ominaisuudet

Miehistö: 1
Pituus: 15,96 m
Kärkiväli: 10,95 m
Korkeus: 5,28 m
Siipipinta-ala: 50 m²
Tyhjäpaino: 9 750 kg
Lentopaino: 15 550 kg
Suurin lentoonlähtöpaino: 21 000 kg
Voimalaite: 2 × Eurojet EJ200 -suihkumoottoria; 60 kN per moottori kuivana, 90 kN jälkipolttimella

Suurin nopeus: 2 390 km/h
Lentomatka: 1 390 km
Siirtolentomatka: 3 700 km
Lakikorkeus: > 18 000 m
Nousukyky: 15 240 m/min
Siipikuormitus: 311 kg/m²
Työntövoima-painosuhde: 1 18

 

F/A-18 Hornet

Kaksimoottorinen hävittäjä- ja rynnäkkökone

Info

McDonnell Douglas F/A-18 Hornet on yhdysvaltalaisen McDonnell Douglasin (nykyään Boeing) valmistama kaksimoottorinen jokasään laivastohävittäjä ja rynnäkkökone. F/A-18A ja C ovat yksipaikkaisia malleja, ja F/A-18B ja D kaksipaikkaisia.

Suomen ilmavoimille koneita ostettiin alun perin 64 kpl, joista seitsemän oli kaksipaikkaisia koulutuskoneita. Konetyyppi valittiin vuonna 1992 ja ensimmäiset seitsemästä kaksipaikkaisesta F-18D-koneesta lennettiin Yhdysvalloista Suomeen marraskuussa 1995. F-18C-koneet koottiin Kuorevedellä 1996–2000.

Hornet-kalusto tullaan korvaamaan ns. HX-hävittäjähankkeella; monitoimihävittäjään perustuvalla ratkaisulla. Projekti kestää n. 15 vuotta. Hankkeeseen liittyvät tieto- ja tarjouspyynnöt tehdään 2019 mennessä ja varsinainen hankintapäätös 2020-luvun alussa.

 

Yleiset ominaisuudet

Miehistö: 1 (F/A-18C), 2 (F/A-18D)
Pituus: 17,07 m
Kärkiväli: 11,43 m
Korkeus: 4,67 m
Siipipinta-ala: 38 m²
Tyhjäpaino: 10 680 kg
Lentopaino: 16 850 kg
Suurin lentoonlähtöpaino: 23 541 kg
Polttoainetilavuus: 4 930 l
Voimalaite: 2 × General Electric F404-GE-402 jälkipolttavaa ohivirtausmoottoria; 48,2 kN per moottori kuivana, 79,2 kN jälkipolttimella

Suurin nopeus: 1 915 km/h (Mach 1 8) 12 190 metrissä
Lentomatka: lisäsäiliöiden kanssa korkealla 3 700 km, hävittäjätehtävä 740 km, rynnäkkötehtävä noin 1 000 km
Siirtolentomatka: 3 330 km
Lakikorkeus: 15 000 m
Nousukyky: 254 m/s
Siipikuormitus: 454 kg/m²
Teho-painosuhde: 0 96 (1 13 normaalilentopainolla ja 50 % polttoainevaroilla)